Kaksi silmää, kaksi korvaa ja yksi suu

Yksi ei näe, toinen ei kuule ja kolmas ei puhu.

Työnohjaajana tai esihenkilönä toimiessa on tärkeä muistaa, että vuorovaikutus ei ole pelkästään keskustelua ja kuuntelua, se on kokonaisvaltaista viestintää, toiseen vaikuttamista ja omaa reflektointia. Opettajan ja esihenkilönä voimme vuorovaikutuksella edistää oppimista ja asioiden sisäistämistä, ja taas huonolla vuorovaikutuksella tai sen puutteella voimme heikentää uusien asioiden sisäistämistä.

Vuorovaikutus on parhaimmillaan sitä, että käytämme silmiä, korvia ja suuta niiden luonnollisessa suhteessa. Välitalo Riku mainitsee kirjassaan hyvän keskustelun säännöt, jotka ovat toisten kuuntelu, toisten ajatusten huomioiminen, sekä arvostaminen. Nämä toimivat muistisääntönä jokaisessa roolissa esim. niin esihenkilönä, työnohjaajana tai opettajana toimiessa.

Kaksi puista hahmoa jaa tavaroita Dialogisuus

Vuorovaikutus lähtee niin työelämässä kuin opiskelussa siitä, että ymmärretään että meillä ihmisillä on inhimillinen tarve kuulua ryhmään ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, sekä rakentaa vuorovaikutuksen avulla ymmärrystä itsestämme ja ympärillä olevasta maailmasta. Vygotsky (1982) määritteli, että oppimisen katsotaan parhaimmillaan tapahtuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisten kanssa, tämä korostuu tämän päivän osaamisperusteisessa oppimisessa.

Vuorovaikutustaitoja käytämme kaikissa ihmiskontaktissa, on kyse sitten lyhyistä mikrokohtaamisista tai pitempikestoisista ja syvällisimmistä kontakteista. Aivan niin kuin opettaja mahdollistaa ja rakentaa opetusprosessien vuorovaikutusta, myös esihenkilö on työnantajan roolissa lain määräämässä vastuussa työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta, joihin molempiin vuorovaikutus vaikuttaa vahvasti niin vahvistaen kuin heikentäen. Toimiessa erilaisten ja erielämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa saatamme päästä käyttämään myös vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja kuten tulkkia, kuvia, viittomia asiakkaittemme kanssa vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä tehostamaan.

Välitalo kirjoitti kirjassaan opettajan eri rooleista ja niiden hyödyntämisessä vuorovaikutuksen luomisessa opetustilanteessa niin että ajattelu vahvistuu. Näissä rooleissa on paljon yhtäläisyyksiä esihenkilön rooleihin, välillä on tarve olla viisas vanhempi, tutkimusmatkailija, sillanrakentaja tai häirikkö ja jopa välillä ihan omana itsenään. Ajattelu on osa dialogisuutta, ja ryhmää voidaan tukea ajattelevaksi avoimella uusia ajatuksia luovalla dialogisuudella.

Toinen hahmo kannustaa ja toinen juokseeValmennetaan ja tuetaan keskustellen

Sirpa Eskelä-Haapanen ja Marja Hannula kirjoittivat artikkelissaan oppimista tukevasta keskustelusta, itse näen tässä paljon yhtäläisyyttä valmentavasta johtamisesta. Ideana on että keskustelu ei ole opettaja tai esihenkilöjohtoista vaan se on vastavuoroista, joissa osallistujat kuuntelevat toisiaan, kertovat ajatuksiaan ja pohtivat asiaa eri näkökulmista. Keskustelussa kannustetaan toinen toisiaan, haetaan yhteistä ymmärrystä, kommentoiden ja kertoen omia ajatuksia vapaasti. Keskusteluissa hyödynnetään jokaisen aikaisempaa tietoa ja rakennetaan niiden avulla yhteistä näkemystä uudesta asiasta.

Koulussa kuin työyhteisöissä vuorovaikutamme hyvin monenlaisissa ja monen kokoisissa ryhmissä, tiimeissä, organisaatioissa. Työyhteisöissä esimerkiksi tiimien eri rooleissa toimivat voivat muodostaa oman ryhmänsä, kuten tiimivetäjät, tämän lisäksi olemme vuorovaikutuksessa asiakkaisiin, yhteistyötahoihin ja mahdollisesti asiakkaiden omaisiin. Toimimme siis eri vuorovaikutustilanteissa päivän aikana hyvin erilaisissa rooleissa, viemme mukanamme ja otamme mukaamme monenlaisia tunteita ja tunneilmastoa. Me luomme luottamusta tai heikennämme sitä omalla toiminnallamme, samalla kun välitämme muille avointa vuorovaikutusilmastoa tai aiheutamme puhumattomuutta ja suljettua vuorovaikutusta.

Puinen hahmo pitää polveaan Yksilöllisyys ja yksityisyys

Esihenkilön ja opettajan tulee ymmärtää, että olemme jokainen yksilöllisiä, omalla persoonallisuudella ja temperamenttisuudellamme, ja nämä näkyvät ja vaikuttavat meidän vuorovaikutukseen sekä oppimiseen. Liisa Keltinkangas-Järvinen on suomen yksi kuuluisimpia temperamenttisuuden tutkijoita. Vuorovaikutukseen vaikuttaa kuinka läsnä oleva olemme eri tilanteissa eri henkilöiden kanssa, esim. asiakkaiden, työkavereiden tai esihenkilön kanssa, ja lisäksi kokonaisvaltaiseen vuorovaikutukseen vaikuttaa ulkoinen habitus.

Esihenkilönä jouduin käyttämään paljon yksilöllisiä vuorovaikutustaitoja eri työntekijöiden kanssa. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa aamulla työntekijä A. tuli huoneeseeni ja kertoi hänen puolisonsa saaneensa sairaskohtauksen edellisenä päivänä. Työntekijä A ehdotti, että olisi aamupäivän töissä, mutta iltapäivällä puolison siirtyessä isoon operaatioon, hän ottaisi ylityötunteja pois. Sovimme että työntekijä on aamupäivän töissä, ja iltapäivän vapaalla, ja tarvittaessa käy seuraavana päivänä työterveydessä. Tästä parin tunnin päästä työntekijä B. tuli itkuisena myöhempään työvuoroon ja kertoi että oli saanut edellisenä päivänä tietoon, että puoliso pettää häntä. Ohjasin hänet keskustelun jälkeen työterveyteen ja hän jäi sieltä sairauslomalle. Seuraavaksi työhuoneeseeni tuli työntekijä, joka oli surullisen ja väsyneen näköinen, hän kertoi lemmikkikoiransa sairastuneen. Tässä vaiheessa teki mieleni sanoa, että ihan oikeastiko, sinulla on kyseessä VAIN lemmikki! Mutta tietenkin esihenkilönä hengitin sisään ja keskustelimme asiasta myötätuntoisesti. Kysyin onko hän työkunnossa, vai olisiko tarve käyttää, vaikka lomapäiviä tähän tilanteeseen. Hän totesi, että kertominen ja minun kuuntelemiseni auttoi ja hän yrittää jaksaa olla töissä. Tämä yhden päivän kuvaus voi tuntua tarinalta, mutta se oli oikeasti yksi minun työpäiväni. Tämä päivä jäi todellakin mieleen siitä miten eri haastavatkin tilanteet ovat yksilöllisiä ja että jokaisen oma kokemus on otettava aitona, kohdaten se läsnä olevasti ja myötätuntoisesti. Toiselle koira on VAIN koira, ja toiselle se on koko elämä!

Tilalla on myös suuri merkitys vuorovaikutukseen, etenkin sosiaalialalla salassapito ja luottamuksellisuus ovat äärimmäisen tärkeitä osa-alueita joita tilaratkaisuiden tulee tukea. Avokonttorityöskentely on haastanut tätä aluetta, sekä lisäksi vaikeuttanut yksilöllisten eroavaisuuksien ja tarpeiden huomioimista. Luonnollisesti erilaiset sermit, kuulosuojaimet, hiljaiset tilat ja etätyö ovat käytössä, mutta silti useat kokevat avotilat työhyvinvointia heikentäviksi.

Puinen hahmo kantaa muistitikkua ja toinen hahmo cd-levyä.Digiloikka vuorovaikutuksessa

Pandemia teki digiloikan myös sosiaalialalle, ja on tullut myös vahvaksi osaksi vuorovaikutusta. Yhä enemmän luomme vuorovaikutusta erilaisten digitaalisten ratkaisuiden avulla, ohjaamme yhteiskunnan heikoimpiakin jäseniä hyödyntämään tietoteknisiä laitteita ja vahvistamme omaa osaamistamme ohjauksen ammattilaisina. Esihenkilön on oltava kehityksen huipulla seuraten alansa kehitystä, hyödyntäen työntekijöiden tietämystä ja osallistumalla oppilaitosten kanssa yhteistyöhön, esim. opiskelijaharjoittelijoiden avulla. Itse olen aina markkinoinut omiin yksikköihini opiskelijoita sillä, että heiltä saamme uusimman ja ajantasaisimman tiedon alan mutkista ja suorista, voimme oppia heiltä, samalla kun he oppivat työskentelystä kanssamme.

Puinen hahmo lyyhistynyt kivikasan alleMikä on riittävää informointia?

On tilanteita, joissa esihenkilö valitsee parhaimmaksi ”kaataa” informaatio kaikille yhtäaikaisesti, olettaen että työntekijät sisäistävät samanaikaisesti saadun informaation. Toisinaan voi olla niin että esihenkilö ohjaa työntekijöitä tuottamaan tietynlaista tietoa, antaa itse omaa tietoaan työntekijöiden käyttöön hyödynnetään jaettua vuorovaikutusta. Parhaimmillaan tilanteet kuitenkin ovat yhteistoiminnallisia eli yksilöllisen kokemuksen huomioimaa vuorovaikutusta.

Muutosjohtamisen tilanteet ovat työyhteisöissä erittäin vaativia vuorovaikutustilanteita, jotka valitettavasti usein organisaation johto kaataa muutostarpeen työyksiköiden ja työntekijöiden niskaan, eikä työntekijöitä osallisteta riittävästi mukaan kehitys- ja muutosprosessiin.

Käsillä seisova puinen hahmoKehu, kiitä ja kannusta

Aivan kuten opiskelijat tarvitsevat jatkuvaa arviointia ja palautetta niin myös työyhteisöissä työntekijät ja esihenkilö sitä tarvitsevat oman ammatillisen kehittymisen tueksi. Palautteen antoa ja sen vastaanottamista on pitänyt harjoitella jokaisessa työyksikössä, jossa olen esihenkilönä toiminut, niin itseni kuin myös työntekijöiden.  Se että huomaamme hyvän ja annamme myönteistä palautetta päivittäin, helpottaa myös rakentavan palautteen antamista ja vastaanottoa.

Ilman palautetta emme tiedä toimimmeko oikein, käytämmekö työaikaamme oikein. Palaute on merkki että työ ja ihminen huomataan, se on mahdollisuus jakaa aikaansaannoksensa jonkun toisen kanssa. Palaute on muutoksen ja oppimisen olennainen osa, etenkin rakentavan palautteen antamatta jättäminen voi estää uuden oppimisen. Työelämässä – kuten elämässä yleensäkin – uuden oppiminen vaatii kriittistä (korjaavaa) palautetta vanhoista ja virheellisistä toimintatavoista. (lähde hyvejohtaminen)

Palautteen antamisessa on hyvä kysyä vastapuolelta mitä sinä ajattelet, miten sinä ajattelit, että tilanne meni, ja vastaanottaessa on tärkeä muistaa, että rakentava ja kriittinenkin palaute ei ole meistä itsestämme, vaan jostain tekemisestämme. Palautekulttuurin kehittäminen on aina oiva mahdollisuus oman ammattitaidon kehittämiseen.

Tänä päivänä tärkeä osa palautetta ja arviointia on itsearviointi, niin ohjaajana kuin ohjattavan roolissa. Opettajan on tärkeä arvioida jatkuvasti myös omaa toimintaansa, aivan kuten esihenkilön tulee arvioida omaa toimintaansa.

Blogin pohdinnan taustalla käytetyt lähteet:

Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen; Opettajuuteen ohjaaminen

Eskelä-Haapanen & Hannula; Oppimista tukeva keskustelu (artikkeli)

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen opas, Palautteen antamisen ja vastaanottamisen opas – Hyvejohtajuus.fi

Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli.

Välitalo R. 2021. Ajattelun vahvistaminen opetuksessa

Kuvat Pixabay cc

Julkaistu
Kategoria(t): Yleinen

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *