Tunne tunteet

Palautin juuri mindfulness tunnetaitovalmentaja- opintoihin liittyvän lopputyöni raportin. Tunteet ovat vahva osa meitä, mieltämme ja vuorovaikutustamme. Mutta miksi me niin harvoin tiedostamme tunteitamme, ja samalla annamme tunteiden kuitenkin hallita toimintaamme?

Perustunteitamme ovat ilo, suru, inho, viha, pelko ja hämmästys. Käytämme yleensä hyvin suppeaa tunnesanastoa, olen iloinen, olen vihainen jne. Kuinka monesti olet todennut että olen haltioitunut jostain, tai musertunut uutisesta, tai leikkisä? Laajentamalla tunnesanastoaan voi myös tunteiden tunnistaminen helpottua. Ja kun tunnistamme tunteet, voimme myös hyväksyä niiden läsnäolon yrittämällä muuttaa niitä. Eikö kuulostakin helpolta?

Työnohjaajana olen törmännyt usein niin esihenkilöiden kuin työyhteisöiden kanssa vahvaa tunteiden kieltämistä, tai negatiivisessa tunneilmapiirissä vellomista. On helppo todeta että: ”olen niin pettynyt työnantajan tuomaan muutokseen, ei me voida mitään kun muutos on noin huono.” Ajatukset vellovat tässä negatiivisessa ajatuksessa ja valon pilkahdustakaan ei näy.

Tunnetaitot, tunteiden säätely, rauhoittumisen taito ja tunteiden sopiva ilmaisu rakentavat työyhteisöiden ilmapiiriä. Joskus tunteiden tunnistaminen voi olla haastavaa, koska tunteet ovat aineettomia, niitä on haastava määritellä. Tai tunteita ei haluta kohdata, niistä ei välitetä, tunnesanastomme voi myös olla riittämätön tai sotkemme ajatuksiamme tunteisiin, tällöin tunteiden havainnointi voidaan kokea vaikeaksi.

Työyhteisössä tunnetaidot ovat jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla. Me tulemme oman tunnemaailmamme kanssa työpaikalle. Me tartutamme omaa tunneilmapiiriä toisiin, tai imemme toisilta heidän tunteitaan itseemme. Esihenkilöllä on avainasema tunneilmaston luomiseen, hän luo myönteisellä tunneilmapiirillään avoimuutta, arvostamista ja oikeudenmukaista ympäristöä. Tunnetaitoja on alettu sisältää niin varhaiskasvatukseen kuin perusopetukseen, mutta melko hitaasti ne etenee työyhteisöihin.

Tunnetaitoja voi harjoittaa itsekseen tai työyhteisönä. Ensimmäinen askel on tiedostaa ja nimetä tunteita. Tämän jälkeen on hyvä pysähtyä tuntemaan mitä tuntemuksia mikäkin tunne itsessä aiheuttaa ja missä kehonosassa se vahvimmin tuntuu. Lisäksi on tärkeää erottaa tunteet ajatuksista, jotta voi sallia tunteiden olla ja antaa niiden myös siirtyä eteenpäin.

Kuvittele hamsteri joka juoksee juoksupyörässään, juoksee ja juoksee. Se on vähän sama kun päätämme murehtia jotain asiaa, murehtia ja murehtia. Juoksupyörä antaa meille tekemistä, mutta se ei vie meitä mihinkään. Näin jatkuva tietyn asian murehtiminenkin toimii, murehtiminen täyttää mielemme, mutta murehtimalla asia ei kuitenkaan ratkea.

Kuva pixabay

Myönteinen ajattelu lisää meidän fyysisiä, henkisiä, sosiaalisia ja psykologisia voimavaroja. Myönteinen ajattelu saa meidät voimaan paremmin, siedämme stressiä ja painetta paremmin, myös ihmissuhteet voivat paremmin. Olemme luovempia, näemme uusia näkökulmia asioissa ja selviämme vaikeuksista, olemalla sitkeitä, avoimia ja itsensä hyväksyviä. Miksi kuitenkin päädymme herkästi juoksemaan juoksupyörään murheidemme kanssa?

Mindfulness tunnetaitovalmentajana voin tukea sinua tulemaan tietoisemmaksi omista tunteistasi ja näin olemaan läsnä itsellesi ja toisille yhä voimakkaammin.

Astu pois hamsterin juoksupyörästä, ja
kulje kaikkia tunteiden polkuja pitkin.
Näin voit jollain askeleella huomata
ratkaisun pulmaasi ja pilkahduksen
myönteisyyden tunteesta.
Julkaistu
Kategoria(t): Yleinen

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.