Iloa ja riemua kohtaamisilla!

Syksyllä 2020 aloitti 10 innokasta johdontyönohjaaja opiskelijaa opintotaipaleensa. Tapaamiset toteutui tähän viikkoon asti etäyhteydellä. Mutta nyt vihdoinkin tapasimme kasvokkain, toiseksi viimeinen tapaaminen ennen loppuseminaaria ja tällä kertaa face to face! Aivan mahtavaa!

Klo ei edes vielä 5, ja pirteänä kohti Helsinkiä

Eilen aamulla aikaisin herääminen ja junaan nouseminen, ei tehnyt yhtään hankalaa. Olin todella innoissani, vaikka viimeisen kuukauden erilaiset flunssat on kurittanut koko perhettä, mutta onneksi nyt olin siinä kunnossa että pääsin lähtemään. Nautin junassa matkustamisesta, se on jotenkin kaikkinensa hyvin rentouttavaa, toki sitä ei viime vuosina ole päässyt toteuttamaan. Ja ehkä juuri siksi tämä tuntui vielä mukavammalta!

Arvostan myös sitä, että koulutuksemme on aikataulutettu niin että pitkänmatkalaiset on huomioitu. Ensimmäinen opintopäivämme alkaa aina klo 11 ja toinen päivä päättyy klo 13. Tämä mahdollistaa sen että esim. itse ennätin eilen aamujunalla Helsinkiin ja tänään kun lähdin kohti kotia, olen perillä jo ihmisten aikaan ennen puolta kahdeksaa. Arvostan!

Kiitos Sokos Hotel presidentti

Toki ihmisten näkeminen ja livekoulupäivät oli pääasia positiivisesta kokemuksesta, mutta on kyllä tunnustettava että kolmen lapsen äitinä, siitä astetta luksuksempaa teki rauhallinen hotelliyö! Ajatella pariin vuoteen ensimmäinen hotelliyö yksin hotellissa. Ja illan kruunasi kylpyammeessa lilluminen kaikessa rauhassa ilman hälyä ympärillä. Tähän ikään mennessä on oppinut että tpenistä asioista on otettava ilo. Niin ja ajatelkaa menin hotelliaamiaiselle yksin nappikorvassa, kuunnellen Elizabeth Adlerin romaania. Sulkeuduin ihan omaan pieneen kuplaani, ja nautin aamiaisesta itsekseni, hyvää kirjaa kuunnellen – ihana kuplani.

Ihmisten ilmoilla verkostoituen!

Sitten tämä päivä tunneälyn parissa, toistemme kokemuksista tietoa ammentaen. Tunneäly on esihenkilötyön yksi peruspilareita, näin minä ajattelen. Tunteet, tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen tekee hyvästä esihenkilöstä vielä paremman! Mutta tästä kirjoitan ihan oman jutun.

Kohti kotia motivoituneena.

Nyt istun junassa, motivoituneena ja Alf Rehnin Johtajuuden ristiriidat kirjaa kuunnellen. Olen vain niin onnellinen siitä, että mahdollistan itselleni tämän polun kulkemisen! Annan itseni kompastella välillä juurakoissa, mutta iloitsen kun onnistun hyppelemään niiden yli kaatumatta. Hetki vielä töitä ja kohta annan itselleni luvan siirtyä tiedon äärestä luovaan tilaan, joko äänikirjan tai jonkun suoratoiston pariin – koska minun ei tarvitse vain suorittaa, saan myös olla itselleni!

Julkaistu
Kategoria(t): Yleinen

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *